Suodjalanguovlu

RÁVTTOŠVUOPMI - MÁLMMI DAVIMUS BEAHCEVUOVDI

Suojes vákkit ja gáhces gáissát
Rávttošjohka golgá meahccás ja čáppa eanadaga čađa, mas leat ollu dain eanadathámiin ja luonddušlájain mat gávdnojit Finnmárkkus. Mihtilmas gáissát badjánit Finnmárkku dábálaš duolba eatnamiid bajábeallai. Rávttošvuomi beahcevuovdi lea máilmmi davimus vuvddiid logus, ja beazit šaddet miehtá luondduviđá čázádaga, mas leat vávastahtti geologalaš hámit. Rávttošvuopmi lea maid máŋggašlájat ealliid ja lottiid davimus orrunguovlu.


LUONDDUVÁSÁHUSAT

Olggostallan
Rávttošvuomi álbmotmeahcci fállá čáppa eatnamiid sidjiide guđet liikojit geasset vázzit ja dálvet čuoigat luonddus. Muhtun bálgát leat merkejuvvon, ja guovllus leat rabas barttat ja goađit maid olbmot sáhttet geavahit. Jos háliidat bivdit guliid, de vejolašvuođat leat buorit sihke Rávttošjogas, oalgejogain ja biras jávrrin. Buorit vejolašvuođat leat maiddái jos háliidat bivdit fuđđožiid álbmotmeahcis. Muitte oastit meahcástankoartta ja oaggunkoartta.

Luossabivdu
Rávttošjohka lea buorre luossajohka. Luossa lei ovdal dehálaš borramušlassi, ja olbmot dan bivde firpmiiguin ja árbevirolaš buođuiguin. Odne lustabivdu lea boahtán dakkár bivddu sadjái, ja ollugat bivdet Rávttošjoga guoikkaid ja luobbaliid dainna doaivvuin ahte luossa dohppe vuggii. Dan rájis go luossagorgŋehagat ráhkaduvvojedje guovtti vuolimus goržái, luossa beassá gitta Njáhkágorzži rádjai, mii lea 28 km duohken joganjálmmis bajás. Rávttošjogas leat buori mearis sihke vallasat ja guvžžát, ja lassin vel dakkár sáivačáhceguolit go dápmohat, rávddut, hávggat ja njágát.

Gaskohagaid guollebivdinsajiide johtet ollu olbmot, ja danne lea dehálaš ahte buohkat váruhit amaset loaktit luonddu dárbbašmeahttumit. Guovtti oaggunsadjái leat merkejuvvon bálgát. Jos áiggut dolastallat, de cahkket dola ovddeš dolasajiide mat leat miehtá johkagátti.


EANADAT JA GEOLOGIIJA
Rávttošvuomi álbmotmeahcis leat ollu dain eanadathámiin mat leat dábálaččat Finnmárkkus: gáhces gáissát, viiddis duoddarat, gáržžes johkagorssat, lagešvuovddit ja beahceguolbanat. Álbmotmeahcis don sáhtát oaidnit šattolaš soahkevilttiidge.

Jieŋat ja jiehkkejogat hábmejedje guovllu
Rávttošvuomis leat ollu jiehkkesuddama mannosaš dovdomearkkat. Go maŋimuš jiekŋaáigi nogai, sullii 10 000 jagi dás ovdal, de máddin ja oarjin stuorra jiehkkejogat golgagohte, vuos jihkiid vuole, maŋŋá jiehkkeravddas mii lei máddeleappos. Suttačázit rogge guokte áibmadas ávžži, namalassii Rávttošávžži ja Lávkkaávžži, ovddibu Rávttošvuopmái ja maŋibu Diljotvággái. Jiehkkejogat dolvo stuorra čievralánaid mielddiset, ja dat báhce Porsáŋgguvuona rádjai čievrajoganjálbmin. Dán guovllus leat ollu mearkkat mat jiehkkesuddama geažil leat báhcán eanadahkii: viiddis darddit (terássat), boares oalit, buolžžat ja jiekŋabuolžarokkit, mat ihte go buolžžavuoláš jiekŋačomat sudde. Jiekŋaáiggi maŋŋá Rávttošjohka lea roggan oalis dán vávastahtti dardeeanadahkii.

Gáissiáid báktemeahcci
Máddenuortan mihtilmas gáissát badjánit ráidun Rávttošvuomi rajis nuorttas Deanuleagi guvlui. Davvin ja oarjin eanadagas las jorbasat duottahápmi. Gáissát leat duvdašuvvan eanagearddit, issoras stuorra mearrabodneduolbbut mat leat duvdašuvvan nannámii 400-600 miljon jagi dás ovdal. Alimus čohkat leat badjel 1100 mehtera alu, ja leat Finnmárku alimus čohkaid logus. Máddenuortan bajoseatnamiid botekjit guokte viiddis u-hápmásaš vákki, main lea árktalaš hápmi, namalassii Girrábohki ja Oppardatvággi. Osiid várreguovllus mii lea máddin, lea vejolaš válddahallat ránes ja báljes "bákteguovlun", dakkárin mas leat dievva bávttit ja ráššat ja unnán šattut.

Luondduviđá ja šláddjes johka
Hárve leat Norggas stuorra čázádagat mat leat nu luondduviđá go Rávttošjohka. Rávttošjohkii, mii lea 60 kilomehtera guhku, eai leat dadjat juo olbmuid teknihkalaš meassamat dáhpáhuvvan, go eat váldde vuhtii joga vuolimus oasi.

Bajimus oasis vuopmi lea rabas, johka golgá ráhppán goržžis goržái, ja gaskkohagaid leat čiekŋalis jorpmit. Vuollelis johkaleahki basku ja johka golgá ávžži čađa mas ceakkobávttid allodat lea 10 mehtera rájis 20 mehtera rádjai. Stuorra Rávttošávžži vulobealde leahki govdána ja viidána dardás eanadahkan mas lea beahcevuovdi. Vuolimusas Rávttošvuomis, gos leat duolba eatnamat, johka golgá hiljit ja šaddá máŋgga mohkká luoppalin. Dát čáhccás oassi, maid gohčódit Luoppalin, lea Álbmotmeahci guovlluin dat mas lea stuorimus biologalaš šláddjiivuohta.


GUOVLLU ŠATTUT JA EALLIT

Gáhces eanadaga beahcevuovdi
Liegga áigodaga mii lei sullii 5000-7500 jagi dás ovdal, Finnmárkkus lei oktilaš beahcevuovdi mii govččai siseatnamiid, legiid ja vákkid, ja olii mearragáddái ja vuonaide. Go galbmasat dálkkádat šattai, de vuovdi geassádii fas siseatnamiidda, jos fal ii dakkár suojes vákkiin go Rávttošvuomis. Dan vuomis šaddet málimmi davimus beahcevuovddit main leat joba 500-jahkásašge beazit. Beahcevuovdi lea máŋggašlájat ealliid ja lottiid davimus guovlu, ja dán gáhces eanadaga luondu lea hearki.

Beahcevuovdi ii leat nu suohkat, ja das leat oanehis oaksás muorat. Ná davvin muorat šaddet njozet, ja daid sáhttet buollašat ja garra biekkat vahágahttit. Goike ja gáhces eana addá šattuide unnán eláda, ja danne leat unnán dakkár vuollegis šattut go jeahkálat ja dakŋasat.

Báktevuođđun leat eanaš geafes báktešlájat mat leat sáttogeađggit ja rávttut, muhto báikkuid lea dolomihtta (kálkegeađgi), mii addá álggu buoret šattolašvuhtii. Álbmotmeahcis don sáthát juoba deaivat oaidnit leaiberođuid, suhkkes suhperođuid, ruonas allašattot muoraid ja buori birrasa gáibideaddji orkideaid.

Šattolaš čáhccás guovlu
Gáhces biras luonddu ektui Luoppal, mii lea vuolimusas vuomis, ilbmá šattolaš čáhccás guovlun. Johkagáttis leat hoaššat ja sieđggat, ja daid birra fas čáppa beahcevuovdi. Dakko lea ealasis loddemáilbmi, ja guovlu lea monnenbáikin dehálaš, erenoamážit suorssáide ja njuvččaide. Beahcevuovddi guovdnjemuorat heivejit beassesadjin erenoamážit čođggiide ja gussagolssiide.

Eallit
Ollu loddešlájaid davimus orrunguovlu lea Rávttošvuomi beahcevuovdi. Dušše doppe, itge davvilis, sáhtát deaivat oarri ja dakkár lottiid go čuvččá ja goahppila, guovssaha ja stálobeiboža. Rávttošvuomis monnejit maŋggalágan gazzalottitge. Rávttošvuomi vuolimus oassi lea ealggaid dehálaš guohtunguovlu dálvet, ja álbmotmeahcis leat maiddái geatkkit ja albasatge.


HISTORJÁ JA KULTURMUITTUT

Rávttošvuomi luondduriggodagat leat leamaš dehálaččat mearragátti sámi álbmoga ealáhusvuođu oassin. Sin guhkes árbevieruide gullet fuođđobivdu, guollebivdu ja fuođardeapmi. Luobbala hoaššaid lávejedje ovddeš áiggiid čuohppat dálvefuođarin, ja beahcevuovddi boares guddot duođaštit ahte dalle lávejedje maid čuohppat muoraid fanasávnnasin ja viessovnnasin. Ovdalgo kristtalašvuohta joavddai eanadat lei guovdil sámiid dološ oskkus. Muhtun váriid ja jávrrid atne bassin, ja sieiddit (bálvvos sajit) ledje dehálaš oskkusymbolat. Bivdorokkit duođaštit ovddeš áiggiid goddebivddu, man sadjái bođii 1600-logus boazodoallu. Ain dálge lea álbmotmeahcis boazodoallu. Gesiid miehtá leat bohccot álbmotmeahcis, ja doppe sáhtát oaidnit boazoáiddid ja rusttegiid maid atnet boazodoalus. Boazoáiddit leat dehálaččat dannego hehttejit ealuid mastamis.